Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa tapahtuu

Takaisin

Yksilöllisempää ohjausta liikuntaan

Ennen liikuntatunneille mentiin opettelemaan jalkapallon tekniikoita ja sääntöjä. Nykyisin tunneilla ohjataan ja kannustetaan sosiaalisten ja motoristen taitojen harjoitteluun ja ryhmässä tekemiseen.

– Ajat ja tavoitteet ovat muuttuneet, joten myös koulun liikuntatuntien on muututtava, tiivistää liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Tuomas Korhonen ajatusta Älyä liikuntaan -projektin taustalla.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa sekä Joensuun normaalikoulussa ollaan yhdessä muokattu liikuntatunteja vuonna 2016 voimaantulevan uuden opetussuunnitelman puitteissa.

– Tai oikeastaan olemme projektissamme myötäilleet suunnitelman tavoitteita jopa muutaman askelen edellä, täydentää normaalikoulun lehtori Sampo Forsström.

Teknologia vapauttaa

Projektin tavoitteena on nimensä mukaisesti tuoda älyä liikuntaan. Tarkoituksena on ottaa tunneilla entistä paremmin huomioon oppilaiden yksilöllisyys sekä eriyttäminen.

Pilottitunneilla on hyödynnetty teknologiaa, joka vapauttaa opettajan tekemään sitä, mitä opettajan kuuluukin.

– Olemme tunneilla jakautuneet pienryhmiin, minkä jälkeen oppilaat ovat lyhyen opastukseni jälkeen saaneet ohjeita älytaulun kautta. Näin minulle on jäänyt aikaa havainnoida ja tukea oppilaiden työskentelyä yksilöllisemmin, Forsström kertoo.

Älytaulu näyttää muun muassa harjoiteltavia liikkeitä videoina. Esimerkiksi tasapainoa voi harjoitella monin eritasoisin liikkein.

Esimerkkivideot nähtyään oppilaat voivat heti siirtyä tekemään liikkeitä ryhmässä eikä aikaa kulu siihen, että he odottavat opettajan ohjeistavan välillä muita ryhmiä. Yleensä siinä välissä liikkeet ehtivät jo unohtua.

– Mutta vaikka teknologia on tässä suurena apuna, se ei tietenkään ole tuntien itseisarvo. Päinvastoin, teknologia toimii meillä pedagogiikan tukivälineenä, muistuttaa Forsström.

Pedagogia ohjaa työtä

Samaa mieltä on myös Korhonen.

– Teknologian avulla opettaja voi luoda virikkeellisemmän ja yksilöllisemmän oppimisympäristön. Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan erityisesti sitä, että opettajan tehtävä on liikuntatunneilla ennemminkin kannustaa ja ohjata, kuin opettaa.

Molemmat haluavat muistuttaa, että projektia ovat koko ajan ohjanneet pedagogiset tarpeet.

– Ja sen verran humanisteja tässä ollaan, että teknisen sovelluksenkin tavoitteet ovat koko ajan olleet vain opetuksen parantamisessa, eikä tällä ole tarkoitus tehdä rahaa, Forsström naurahtaa.

Korhosen mukaan tästä olisi hyvä jatkaa pitkäjänteisempääkin tutkimustyötä.

– Verkon myötä opetus ja tieto pirstaloituvat yhä enemmän. Siksikin olisi tärkeää saada näille hyviksi koetuille käytännöille tarkemmat raamit ja kehykset.

Forsströminkin mukaan tutkimusta olisi hyvä jatkaa nyt kun sille on luotu hyvät puitteet.

– Olemme luoneet valmiin ”pelikentän” sekä ideat ja käytännöt tutkijoille. Gradun tekijöitä meillä on tässä jo mukana, mutta toivottavasti tutkimustietoa saataisiin tähän laajemminkin.

Hyviä kokemuksia

Forsström kertoo, että hänen pitämänsä projektiin perustuvat liikuntatunnit ovat olleet pelkästään positiivisia.

– Oppilaat ovat aktiivisempia ja vuorovaikutuksemme on lisääntynyt. Asioita päästään tekemään heti eikä aikaa kulu liikkumisen kannalta turhiin asioihin.

Tunneilla on tekemisen meininki, ja opettajan pitkät ohjeistukset voidaan unohtaa. Lapset hakevat tottuneesti tietoa älytaululta ja siirtyvät sitten ryhmissä tekemään liikkeitä. Forsström seuraa vuorollaan ryhmiä ja antaa oppilaille lisäohjeita.

– Kuvan ja äänen yhdistelmä on nopea tapa välittää lapsille informaatiota. Lisäksi ryhmätyöskentely- ja sosiaaliset taidot kehittyvät liikuntatunneilla nykyisin kuin itsestään.

Lisätietoja

lehtori Sampo Forsström
sampo.forsstrom(at)uef.fi

yliopisto-opettaja Tuomas Korhonen
tuomas.korhonen(at)uef.fi

Älyä liikuntaan -artikkeli. Sampo Forsström, Annu Kaivosaari, Tuomas Korhonen, Mika Mononen, Paavo Sivonen.

Teksti Nina Venhe
Kuvat Bettiina Lievonen ja Varpu Heiskanen