Opiskelijatarinat

 

Matematiikkaluokalta kohti kolmoistutkintoa

Janne opiskelee UEF:ssa kolmatta vuotta fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi. Itä-Suomen yliopistoon tie vei Kajaanin lyseon matematiikkaluokalta, pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian siivittämänä. Vielä lukiossa hän puntaroi lääkäriopintoja, mutta siellä tarjottiin myös idea UEF:n “maloko-linjasta” ja kolmoispätevyyden hankkimisesta, johon Janne lopulta päätyi.

Erityispiriteitä FyMa-opinnoissa on, että aloituspaikkoja on vuosittain vain parisen kymmentä, ja hakijoita kasvatusalan koulutuksiin verrattaen vähemmän.

 - “Maloko-linjalaisia löytyy laidasta laitaan, mutta yhteisenä piirteenä löytyy halu haastaa itseään ja kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan.”

Hakuvaihe ei sisältänyt kasvatusalan koulutusten yhteistä VAKAVA-koetta (valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, joka on kokeen laatija) vaan sisään pääsi ylioppilastutkintotodistuksella. Lopullista valintaa edelsi yksilöhaastattelu ja hakijan soveltuvuutta opettajatyöhön testaava paketti. Jannen tavoite on jatkaa opintojen jälkeen lukioon opettajaksi, jossa aineenopettajan työtä pääsee tekemään pääsääntöisemmin – lukiossa työn pääpainona on aineenhallinta, kun taas luokanopettajana ja yläkoulussa tasapainotellaan enemmän myös ryhmänhallinnallisella puolella.

 

Intensiiviset opinnot motivoivat

Suurimmat huolenaiheet liittyivät opintojen suureen määrään ja niiden kanssa jaksamiseen, ja Jannella päivät ovat venyneet pitkähköiksi. Matemaattiset opinnot ovat vaatineet erityisesti panostusta. Koulumatikkaa opinnoissa on vähemmän, vaan matematiikka nojautuu teoreettisemmalle puollelle.

 - “Kaikki opiskelijat eivät 5 vuoden aikana hanki kolmea pätevyyttä, vaan tämä koskee itseäni. Maloko-linjan myötä tulee aineenopettajan pätevyyden (matematiikka, fysiikka ja kemia) lisäksi luokanopettajan pätevyys. Muut opetettavat aineet riippuvat itsestä, toki suositeltavaa on ottaa esimerkiksi matematiikan kaveriksi fysiikka tai kemia, mutta kiinnostuksen mukaan tämä aine voi olla erityispedagogiikka tai kotitalous.”

Janne huomauttaa vielä, että maloko-linja sisältää saman 300 opintopistettä kuin muutkin tutkinnot, mutta malokolaisten opinnoissa vierähtää usein hieman pidempään. Opiskeluaika ja niiden intensiivisyys ovat kuitenkin tietyssä määrin opiskelijan itsensä käsissä.

Jaksamisesta huolehtiminen tiiviiden opiskeluiden aikana muodostuu tärkeäksi. Jannen vinkkejä jaksamiseen ovat viikoittaiset lepopäivät, tai ainakin hetket, jolloin kouluasiat laitetaan taka-alalle. Lisäksi harrastukset ja kavereiden näkeminen rytmittävät viikkoja ja antavat virtaa. Viimeinen motivaattori on itse opintojen päämäärä, tässä tapauksessa opettajuus, palkinto ahkeruudesta.

- “Opiskelu on hetkellistä tai jopa ainutlaatuista, ellei myöhemmin hakeudu opiskelemaan. Kannattaa ottaa siitä kaikki ilo irti”, Janne pohtii.

 

Monipuoliset opinnot ja tiivis opiskelijayhteisö tekevät opiskeluajasta ainutlaatuisen

Opintojen kohokohdiksi Janne nostaa niiden monipuolisuuden - matemaattis- luonnontieteiden lisäksi opintoja on laidasta laitaan: musiikista ja teknisestä työstä pedagogisiin opintoihin. Vähäisen aloittajamäärän ansiosta malokolaisista muovautuu hyvin tiivis opiskelijayhteisö. Tulevaisuuteen painottuvia motivaattoreitta katsoessa kolmen pätevyyden mammuttitutkinto tulee näkymään itse opetustyössä korkeampana palkkana.

Janne on valintaansa ja opiskelupaikkaansa tyytyväinen, ja kannustaa vielä opiskelupaikkaansa miettiviä ainakin harkitsemaan linjaa. Mikäli opettajaopinnot ja niiden monipuolistaminen entisestään vähänkään kiinnostavat, ja erityisesti, jos matemaattis-luonnontieteet tuntuvat omalta jutulta, maloko-linja voi olla sinulle juuri oikea paikka.

 

Halu haastaa itseään vei kohti fysiikan ja matematiikan aineenopettajan opintoja

Ella opiskelee neljättä vuotta aineen- ja luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksella, pääaineenaan matematiikka, sivuaineina fysiikka ja kemia. Vaihtoehtoja hänellä ei alan suhteen ole juuri ollut, vaan opettajan ammatti on ollut tavoitteena aina. Halu haastaa itseä vei lopulta laajoihin fysiikan ja matematiikan aineenopettajan opintoihin.

Useamman pätevyyden mahdollisuus ja aiempi kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin teki valinnasta entistä helpomman. Lukiossa opetetut asiat tuntuivat Ellasta lisäksi suhteellisen helpoilta, joten hyppääminen tutkijaopiskelijoiden joukkoon ja teoreettisiin opintoihin veti puoleensa.

- "Nykyisissä opinnoissa hieman kinkkisempiä ongelmia on saanut ratkaista lähes viikottain. Ongelmien pyörittely tuntien ajan ja lopulta ratkaisun löytyminen toimii hyvänä kannustimena."

Opintojen jälkeen Ella harkitsee suuntaavansa yläkouluun aineenopettajaksi. Syyksi tähänkin hän heittää haasteellisuuden – yläkoulaisten opettaminen tuo alaan omat haasteensa ja ajatus nuorten motivoimisesta ja suunnan löytymisen auttamisesta tuntuu omalta, vaikka matemaattiset aineet eivät olekaan jokaisen juttu.

 

Eloisa kampus ja opiskelijaelämä

Opiskeluajasta Ella on löytänyt paljon positiivista, ensimmäiseksi tulee mainittua opintojen monipuolisuus, toisaalta tiiviitä opintoja vastapainottavat monenlaiset opiskelijatapahtumat. Kiitosta saa Joensuu opiskelijaystävällisenä tapahtumakaupunkina

– “Tapahtumia järjestetään aktiivisesti ja niiden järjestäminen omin voimin on suhteellisen helppoa” kertoo Ella. Itse opinnoissa miellyttää erityisesti se, kuinka opettamiseen tähtääviä kursseja on hoidettu ja kuinka niitä on yhdistetty useisiin, opintojen edetessä pidentyviin harjoittelujaksoihin.

 

Joustavat ja mielenkiintoiset opinnot motivoivat

Opintoihin kuuluu myös neljä harjoittelua, joista kolme ensimmäistä suoritetaan Joensuun normaalikoululla ja neljäs vapaavalintaisessa oppilaitoksessa tai muussa sopivassa kohteessa. Viimeinen harjoittelu on kuukauden tiiviimpi jakso, usein opiskelijan omalla kotipaikkakunnalla. Kahden kuukauden harjoittelupätkät ovat olleet hajautettuja ja Ellan mukaan hyvin organisoituja.

- “Opettajakokelasta ei heitetä töiden lomaan kylmiltään, vaan ohjaus aloitetaan lyhyinä pätkinä pidentyen kokonaisiin oppitunteihin. Tuntisuunnitelmat laaditaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa, joka on mukana myös oppitunneilla”, hän kertoo.

Opinnot ovat olleet joustavia, ja mikäli käsiteltävä aihe on tuntunut helpolta, sen on voinut tenttiä. Laskuharjoituksissa läsnäolo on vapaaehtoista, mutta suotavaa.

Alkuun Ellaa huoletti toiselle paikkakunnalle muuttaminen ja uudenlainen vastuu opintojen etenemisestä. Tiivis työtahti vaatii ajanhallinta- ja organisointikykyä sekä pitkäjänteistä otetta opiskeluun. Pari ensimmäistä vuotta menikin opintojen lomassa tiiviisti, mutta sen jälkeen Ella kokee tahdin hellittäneen. Aihetta huoleen ei lopulta ollut

– “Joensuu tuntuu nykyään kotoisalta: koko on juuri sopivan pieni ja liikkuminen on helppoa ja nopeaa. Tehokkaamman aikataulutuksenkin on oppinut ja siinä kehittynyt opiskelujen aikana.”

Pääosan mahdollisista ongelmista saa Ellan mukaan selätettyä sopivalla suunnitelmallisuudella. Vaikka päivät venyvät toisinaan pitkäksikin, välissä olevat hyppytunnit kannattaa ottaa hyötykäyttöön. Kiireisiä viikkoja seuraa usein hiljaisempi, jolloin akkuja ehtii ladata paremmin. Vapaa-ajan ottaminen huomioon on kuitenkin ollut tärkeää muistaa.

UEF:n kattavasta maloko-linjasta kiinnostuneille, mutta omaa osaamistaan epäileville, Ella heittää terveisiksi:

- “Opinnoissa pärjätäkseen ei haittaa, vaikka jokin aine olisi itselle hieman heikompi. Hakijoita löytyy laidasta laitaan – myös lyhyellä matematiikalla opintonsa aloittaneita. Yhteisenä piirteenä omassa ryhmässä on ollut kiinnostus luonnontieteisiin tai matematiikkaan.”