Anna-Liisa Myllynen, ympäristöjohtaja

Tällä hetkellä toimin ympäristöjohtajana Stora Enso Wood Supply:n palveluksessa Tukholmassa. Työskentelen tiimissä joka koordinoi maailmanlaajuisesti Stora Enson puunhankintaan liittyviä kestävän kehityksen kysymyksiä. Hankintamme tapahtuu Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joten matkustamista erilaisiin kokouksiin on paljon. Vaihtelevuus työssä on parasta, ja eri tyyppiset työtehtävät: kehittämisprojektien vetäminen, ympäristöraportointi ja -viestintä, auditoinnit ja verifioinnit, yhteistyöprojektit.

Opiskeluaikana pääaineenani oli metsäntuotantotiede ja lisäksi Venäjän kieli. Myöhemmin, vielä kesken olevia tohtoriopintoja varten, luin luonnonvaraekonomiaa ja ympäristöpolitiikkaa Yalen yliopistossa USAssa. Opiskeluaikanani sain hyvät perustiedot metsätaloudesta, taloudesta ym. Olisi voinut olla myös enemmän valmennusta siihen mitä työtehtävät työelämässä edellyttävät: puhumista, viestintää, fasilitiointia, sidosryhmäyhteistyötä, asioiden perustelua ja erilaisten hankkeiden läpiviemistä organisaation sisällä ja ulkopuolella.  Joensuussa oli asiansa osaava opettajakunta, vahva metsätalouden perusosaaminen yhdistettynä ennakkoluulottomaan uuden tietoteknologian käyttöön.

Vinkkini nykyisille metsätieteiden opiskelijoille: Opiskelkaa monipuolisesti. Metsäopinnot yhdistettynä siihen mistä vain ikinä olet kiinnostunut (talous, kielet, informaatioteknologia, viestintä, yhteiskunnalliset aineet, kulttuuri, ympäristö) varmistaa työllistymisen. Olkaa kansainvälisiä, niin puu- ja kuituvirratkin ovat! :-)

Harri Välimäki, toimitusjohtaja

Olen toimitusjohtaja Kareline Oy Ltd:ssa. Yritys on muoviteollisuuden raaka-ainevalmistaja, joka valmistaa luonnonkuiduilla lujitettuja kestomuovimateriaaleja (luonnonkuitukomposiitteja). Tyypilliseen työpäivääni kuuluu asiakkaiden parissa työskentelyä ja yhteyden pitoa eri tavoin, kuten tuotekehityksen avustamista ja konsultointia, asiakkaiden materiaali- ja tuotanto-ongelmien ratkomista. Pienen yrityksen toimitusjohtajan hommaan kuuluu myös paljon erilaista toimistorutiinia ja hallinnon pyörittämistä. Parasta työssäni on myynti- ja markkinointityö, asiakkaiden kanssa kasvotusten työskentely ja uusien asioiden suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa.
 

Pääaineenani luin metsäsuunnittelua ja -ekonomiaa ja sivuaineena minulla oli yrityksen taloustiede. Lisäksi suoritin opintoja Tampereen teknillisessä yliopistossa: teollisuustaloutta ja tietotekniikkaa. Työelämä on vastannut hyvin opiskeluajan odotuksiani. Joensuusta minulla on hyvät muistot. Siellä oli reipas meininki ja hyvä henki. Ja ehkä tärkeimpänä tietysti oma vaimo, joka löytyi myös metsätieteiden osastolta...

Vinkkini metsänhoitajakoulutuksesta kiinnostuneelle nuorelle: Todennäköistä on, että harva metsänhoitaja enää tulevaisuudessa työskentelee perinteisissä "metänhoitajan töissä", joten opiskeluissa suuntautuminen tulee tehdä sitä silmällä pitäen ja valita myös opintoja muista tiedekunnista oman kiinnostuksen mukaan. Tämä mahdollistaa sitten työskentelemisen laajemmaltikin eri toimialoilla. Toki eri asia on jos tähtää esimerkiksi metsäntutkimukseen tms. perinteisempään tehtävään. Toisaalta kouluopinnoilla ei sitten enää muutaman työvuoden jälkeen ole hirveästi painoa, vaan ratkaisevammassa asemassa ovat kokemus ja henkilön persoona.

Pasi Niemeläinen, toimitusjohtaja

Olen Savcor Process Ltda:n toimitusjohtaja ja asemapaikkani on Sao Paulo Brasiliassa. Päivä kuluvat toimistolla klo 8-18, mutta matkustelua on myös riittävästi.: asiakastapaamisia, neuvotteluja, kaupallisia keskusteluja, yhteistyökumppanien kanssa neuvottelua, rahoitusta, teknisten projektien johtamista, henkilöstöpolitiikkaa, tuotekehityksen johtamista ja financial managementia. Matkapäiviä Etelä Amerikassa, Euroopassa ja Afrikassa tulee noin 120 vuodessa.

Yhtiöni toimialaan kuuluvat massa- ja paperiteollisuus sekä metsätalous Brasiliassa, Chilessä ja Argentiinassa. Jokainen päivä on todella erilainen, sillä tapaan uusia tuttavuuksia kansainvälisen firman kansanvälisessä ympäristössä. Minulla on vapaus luoda uutta, mutta mielessä on pidettävä myös kannattavuus- ja tuottavuuskriteerit. Huonona puolena voi mainita, että joskus matkustamista on jopa hieman liikaa!


Joensuusta päällimmäisenä mielesää on hirvipeijaiset ja kenttäkurssit. Pääaineenani oli metsäteknologia, mutta tein myös eMBA tutkinnon pääaineena International Management (Business School of Sao Paulo ja University of Toronto). Valmistumisen jälkeen toimin aluksi tutkijana yliopistolla ja metsäntutkimuslaitoksella. Huomasin kuitenkin soveltuvani paremmin kaupalliselle puolelle, minkä vuoksi hakeuduin Savcor:n palvelukseen. Työskentelin ensin viisi vuotta Etelä-Afrikassa metsäteollisuuden parissa, minkä jälkeen sain siirron Brasiliaan tehtävänäni perustaa sinne tytäryhtiö ja toimia sen johtajana. Töitä on todellakin riittänyt, sillä markkina-alue on kasvava ja haastava.

Vinkkini metsänhoitajakoulutuksesta kiinnostuneelle nuorelle: Opiskelkaa ahkerasti ja olkaa avarakatseisia. Työpaikkaa kannattaa etsiä muualtakin kuin Suomesta, minkä vuoksi kielten opiskelu on todella tärkeätä. Espanja ja portugali sekä venäjä ovat varmasti suuria etuja uralla aloittaessa.

Jaana Turunen, metsänhoitoesimies

Työnantajani on Tornator Oy ja tehtäväni metsänhoitoesimies. Nykyinen työni on sitä mitä halusin ja mitä ainakin nyt haluan tehdä. Vastuullani on metsätilojen hoito uudistamisineen ja taimikonhoitoineen, hakkuitten suunnittelu, tieasiat, yhdeksän metsurin töitten järjestely ym. mitä milloinkin vastaan tulee. Tilojen pinta-ala on yhteensä reilut 18 000 hehtaaria ja ne sijaitsevat Savossa usean kunnan alueella. Usein minut löytääkin suunnittelutehtävistä maastosta, mutta myös toimistolta käsin tehtävät työt vievät oman aikansa. Joskus harvemmin on palaveripäiviä tai neuvotteluita. Parasta työssäni onkin se, että saa olla ulkona usein. Hirvikärpäsaikaan se on myös huonointa.

Opiskelukavereista jäi hyvät muistot. Pääaineenani oli metsäympäristön hoito ja suojelu, sivuaineena metsien monikäyttö. Opiskelin myös metsäekonomian syventäviä kursseja ja venäjää. Ennen Joensuuhun tuloa olin suorittanut kasvatustieteen perusopinnot ja opiskellut puutuotetekniikkaa. Hiljattain suoritin työhöni liittyen luonnonhoitotutkinnon.

 

Töitä on riittänyt kaikkina näinä vuosina. Opiskeluaikaan tein kesätöinä istutusta, linja-alueitten raivausta sekä olin mittanaisena tietyömaalla. Olin myös metsäalan yrityksessä harjoittelijana tehden nauhoitusta, maastopäivityksiä, metsälakikohteiden kartoitusta, luonnonhoidon laadun arviointia, ym. Lopputyötä tehdessäni pääsin määräaikaisiin tehtäviin korjuusta vastaavaksi hankintaesimieheksi yhdeksän kuukauden ajaksi. Tämän jälkeen tein lopputyön valmiiksi ja menin uudestaan samoihin tehtäviin.

 

Vinkkini metsäalasta kiinnostuneelle nuorelle: Hanki työkokemusta ja jos mahdollista, niin monipuolisesti. Se nääs avartaa näkymiä.

Katja Turunen, viestintäpäällikkö

Toimin viestintäpäällikkönä Metsäteollisuus ry:ssä. Tyypillisenä työpäivänä puolet päivästä olen kokouksissa ja puolet tietokoneen ääressä. Työhöni kuuluu erityisesti metsäaiheisen viestinnän suunnittelu ja toteutus. Metsäteollisuus on paljon muutakin kuin ns. metsäpään asioita, mutta metsiin liittyvät kysymykset kiinnostavat monia tahoja ja erityisesti ulkomaalaisia. Vastaan myös nuorisoviestinnästä. Kirjoitan erilaisia tekstejä, teen kalvosarjoja, järjestän tilaisuuksia ja junailen asioita kokouksissa. Myös sähköisten palvelujen uudistamisprojekti ja metsäaiheinen DVD ovat työllistäneet viime aikoina. Joskus päivän työt määräytyvät sen mukaan, mitä metsäteollisuudesta on aamun lehdissä kirjoitettu. Parasta on tehtävien dynaamisuus ja nopeatempoisuus sekä ajankohtaisten asioiden kanssa työskentely. Välillä kylläkin nopeatempoisuudesta aiheutuu myös runsas työtaakka ja pieni stressinpoikanen. Huonoin puoli on kuitenkin työn määräaikaisuus.

 

Toivottavasti löydän vielä joskus itseni Joensuusta. Opiskeluajoilta jäin erityisesti kaipaamaan mukavaa tiivistä yhteisöämme. Pääaineeni oli metsäteknologia ja puutalous. Lisäksi opiskelin yrityksen taloustieteitä, viestinnän perusopinnot ja myös viestintään kuuluvan Teksti ja media -opintokokonaisuuden. Valmistumisen jälkeen olen suorittanut ammattikorkeakoulussa ympäristöviestinnän opintoja ja pari viime vuotta olen suorittanut satunnaisesti opintoja kauppakorkeakoulussa organisaatiot ja johtaminen -pääaineessa. Valmistumisen jälkeen työskentelin kaksi vuotta tutkijana Joensuun yliopistossa. Aiheena oli metsävisualisoinnin hyödyntäminen puunoston tukena. Tutkimusta tein myös seuraavassa työpaikassani Metsänhoitajaliitossa. Tuolloin selvitin metsäalan korkeakoulutettujen tulevaisuuden osaamistarpeita. Seuraavaksi pääsin luonteenlaadulleni sopivampaan markkinointi- ja viestintätyöhön paikkatietotaloon. Tuo työ ei kylläkään ollut vaatimustasoltaan koulutustani vastaava. Takaisin metsäasioiden pariin palasin Suomen Metsäyhdistykseen. Siellä toimin Päättäjien Metsäakatemiassa kursseja suunnittelemassa ja toteuttamassa sekä kurssijulkaisuja tekemässä kahden vuoden ajan. Kaikki työpaikkani - myös nykyinen - ovat olleet määräaikaisia joko projektirahoituksen takia tai äitiysloman sijaisuuksia.

 

Vinkkini metsänhoitajakoulutuksesta kiinnostuneelle nuorelle: Ala tarjoaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia eikä tosiaankaan ole hiipumassa auringonlaskuun. Koulutukselta kannattaa vaatia laatua ja tasoa. Jotta ala kehittyy toivotusti, on opintojenkin oltava etunojassa muutoksessa mukana. Kannattaa tehdä itselle mieleinen ja omaperäinen opintokokonaisuus. Myös oman tiedekunnan ulkopuolelta opintojen ottaminen voi olla hyvä vaihtoehto. Valmistuttua on hyvä olla tarvittaessa valmis muuttamaan opiskelupaikkakunnan ulkopuolelle. Omaa osaamista on syytä osata markkinoida ja erityisesti naisten kannattaa unohtaa turha vaatimattomuus. Jo opiskelijana on hyödyllistä verkottua metsäalan ja muidenkin alojen toimijoiden kanssa. Työ opettaa tekijäänsä, mutta vahvoilla perustiedoilla on parempi surffata työelämän viidakossa!