Kelpoisuus ja valintaperusteet

Tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö:

  • joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
  • joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin,
  • jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.

Jatko-opintokelpoisuus kasvatustieteiden tohtoriohjelmassa

Jatko-opiskeluoikeus kasvatustieteiden tohtoriohjelmaan voidaan myöntää hakijoille, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, kasvatustiede, kotitaloustiede tai käsityötiede, tai jotka ovat suorittaneet syventävät opinnot näissä oppiaineissa. Jatko-opiskeluoikeus tohtoriohjelmaan voidaan myöntää myös hakijoille, jotka ovat suorittaneet muun soveltuvan kotimaisen maisterikoulutuksen tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Hakijalla täytyy olla suoritettuna kasvatustieteellisen alan opintoja vähintään 60 op hakuajan päättymiseen mennessä. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) soveltuvat kasvatustieteellisen alan opinnoiksi, mutta niitä on täydennettävä vastaamaan kasvatustieteiden aineopintoja.

Ulkomailla suoritetut tutkinnot

Tohtoriohjelmaan voivat hakea myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet soveltuvan ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon, joka antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin jatkotutkintoon johtaviin opintoihin. Tutkinnon tulee olla jatkotutkinnon pääainetta vastaavalta alalta ja suoritettu hakuajan päättymiseen mennessä. Suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaksi hyväksytään ulkomailla suoritettu Master-tasoinen tutkinto. Hakijalla täytyy olla suoritettuna kasvatustieteellisen alan opintoja vähintään 60 ECTS hakuajan päättymiseen mennessä.

Täydentävät opinnot

Mikäli henkilö hakee jatko-opinto-oikeutta filosofisen tiedekunnan tutkintoa varten muulla kuin aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan, kasvatustieteen, kotitaloustieteen tai käsityötieteen ylemmällä korkeakoulututkinnolla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle hakemansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, voi tiedekunta määrätä hänelle 15 - 60 op verran ns. täydentäviä opintoja kasvatusalan tohtoriohjelman esityksestä. Mikäli hakija vaihtaa pääainetta voi tiedekunta myös siinä tapauksessa määrätä hänelle 15 - 60 op verran ns. täydentäviä opintoja kasvatustieteiden tohtoriohjelman esityksestä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet täydentävät opintojaan tohtoriohjelman esityksen mukaisesti vastaamaan jotakin edellä mainituista ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Mahdolliset täydentävät opinnot määritellään jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä. Niitä ei voi sisällyttää jatkotutkintoon.

Opiskelijavalinnan perusteet

Kasvatustieteiden tohtoriohjelmassa filosofisen tiedekunnan tutkintoa varten jatko-opiskelijaksi valinnan edellytyksenä on hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai soveltuvassa lähiaineessa tai niitä vastaavissa opinnoissa. Hakijan pro gradu -tutkielman tai sitä vastaavan opinnäytetyön arvosanan tulee vastata vähintään hyviä tietoja (ts. arvosanan on oltava vähintään cum laude approbatur tai 3/5). Mikäli hakijan aiempaan tutkintoon ei sisälly pro gradu -tutkielmaa tai sitä vastaavaa opinnäytettä tai sen arvosana on alempi kuin edellä mainittu, tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi oppiaineen professorin esityksestä, millaisia lisänäyttöjä (esim. erityisen laadukas tutkimussuunnitelma, metodinen tai substanssia koskeva kirjoitelma, julkaisut, tutkimuskokemus) edellytetään jatkotutkinto-oikeuden myöntämiseen.

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta jatko-opinto-oikeutta hakevien opiskelijoiden valinnassa kriteereinä käytetään ko. tiedekunnan kriteereitä. Soveltuvan maisterin tutkinnon lisäksi hakijoilta edellytetään fysiikassa, kemiassa, matematiikassa tai tietojenkäsittelytieteessä aineenopettajan kelpoisuutta. Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen jatkotutkimusaiheet käsittelevät oppimista, opetusta tai näiden oppiaineiden opettajankoulutusta.

Jatkotutkintokoulutukseen valinnan perusteena ovat edellä mainitut aiemmat opinnot sekä tohtoriohjelman hyväksymä ja puoltama tutkimussuunnitelma (tutkimussuunnitelman ohje, pdf-dokumentti). Kasvatustieteiden tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi hakijan tutkimussuunnitelman laatua ja liittymistä tohtoriohjelman tutkimusteemoihin. Tarvittaessa hakijan tutkimussuunnitelma tarkistetaan plagiaatintunnistusohjelmalla.

Jatko-opintoihin valinnan edellytyksenä on, että tohtoriohjelmassa on riittävä asiantuntemus väitöskirjan ohjaamiseen. Hakemuksessa tulee olla nimettynä vähintään kaksi tehtävään suostumuksensa antanutta ohjaajaa, joista toinen on vastuuprofessori.  Vastuuprofessorin tulee olla siitä tiedekunnasta, johon jatko-opiskelija tekee tutkintoaan.  Pääohjaajan tulee olla professori, apulaisprofessori tai dosentti. Muina ohjaajina voivat toimia tohtorintutkinnon suorittaneet. Mikäli vastuuprofessori toimii pääohjaajana, väitöskirjalle nimetään myös toinen ohjaaja. 

Englannin kielen osaamisen tasovaatimukset

Jatko-opiskelijaksi valinnan edellytyksenä on, että hakijalla on riittävä englannin kielen osaaminen tohtoriopintojen suorittamiseen. Hakijalta edellytetään sellaista englannin kielen taitoa, että hän pystyy tuottamaan selkeää tekstiä, osallistumaan opetukseen ja kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa sujuvasti. Hakijan tulee jatko-opiskelupaikkahaun yhteydessä todistaa kielitaitonsa.

Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa jatko-opinto-oikeushakemukseen liitettävällä tutkintotodistuksella, opintorekisteriotteella ja Diploma Supplementilla, jos hakijalla on:

- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät vieraan kielen opinnot on tehty englannin kielellä;
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritetut yliopistotasoiset englannin kielen oppiaineen opinnot (laajuudeltaan vähintään 20 op/ECTS);
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä hakijan englannin kielellä kirjoittama tutkielma (pro gradu -tutkielma);
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto;
- Australiassa, Kanadassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa, Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto;
- Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa tai Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa suoritettu aiempi tohtorintutkinto;
- Englannin kielellä suoritettu toisen asteen koulutus ja loppukoe Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa, Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa. (Esim. International Baccalaureate);

Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa myös jollakin seuraavista kielitesteistä:  

- TOEFL iBT (Internet-based): kokonaispisteet 100, kirjoitus 22
- TOEFL BPT (paper-based): kokonaispisteet 600, kirjoitus 4.0
- IELTS (Academic): kokonaispisteet 6.5, kirjoitus 5.5
- PTE  Academic (Pearson Test of English), väh. 59 pistettä;
- C1 Advanced (CAE), pass levels A, B or C / C2 Proficiency (CPE), pass levels A, B, C or level C1 Certificate; 
- Yleiset kielitutkinnot (YKI), ylin taso 5 tai 6.

Lisätietoja kielitesteistä saa niitä järjestävistä organisaatioista.

Hakijan itse, ohjaajan, englannin kielen opettajan tms. henkilön kirjoittama lausunto ei riitä todisteeksi hakijan riittävästä englannin kielen taidosta.