Takaisin

Väitöstilaisuus verkossa

Koronapandemia on ravistellut perinteisiä tieteen instituutioita, kuten väitöstilaisuuksia. Itä-Suomen yliopistossa väitöstilaisuudet taipuivat nopeasti etäväitöksiksi.

Kun Adrian Braun väitteli 24. maaliskuuta, hän puolusti väitöskirjaansa kotonaan. Vastaväittäjä ja kustos osallistuivat tilaisuuteen etäyhteyksin, samoin yleisö. Braunin väitös oli Suomen ensimmäinen etäyhteyksin toteutettu väitöstilaisuus.

Braun tarkasteli ympäristöpolitiikan väitöskirjassaan kaivosyhtiöiden yhteiskuntavastuuta Barentsin alueella. Hän havaitsi, että erilaiset kestävyys- ja yhteiskuntavastuustandardit ovat hyödyllisiä työkaluja yhteiskuntavastuun jalkauttamisessa, mutta niihin liittyy myös ongelmia. Esimerkiksi eri standardit ovat keskittyneet erilaisiin asioihin, kuten politiikan laatimiseen, raportointiohjeisiin tai auditointiin, eivätkä yritykset aina löydä tai tarjoa standardin mukaista tietoa.

– Kävimme vastaväittäjäni kanssa väitöstilaisuudessa mielenkiintoisen keskustelun. Onkin hienoa, ettei väitöstilaisuutta tarvinnut lykätä ensi syksyyn. Toki väitöskaronkan jääminen väliin hieman harmittaa, mutta ehkä tilaisuuden voi järjestää pienimuotoisempana, kun koronakriisi on ohi, Braun sanoo.

Braunin kustoksena toimineen professori Rauno Sairisen mielestä etäväitökseen saatiin yllättävän hyvin perinteisen väitösnäytelmän tunnelmaa. Kaikilla oli päällään tummat puvut ja kustoksella sekä vastaväittäjällä tohtorihatut esillä. Kuvakulmia ja taustoja oli myös mietitty etukäteen.

– Kustos aloitti keskustelun seisten, jonka jälkeen siirryimme istumaan. Alkupuheenvuorot toimivat hyvin, ja myös keskustelu oli intensiivistä sekä luontevaa.

Vastaväittäjänä toimineen professori Tapio Litmasen mukaan verkossa toteutetun väitöksen tekninen vaivattomuus yllätti myönteisesti.

– Yhteydet toimivat, eikä aloituksen jälkeen tekniikkaan ja virtuaaliseen alustaan tullut juurikaan kiinnitettyä huomiota. Mitä nyt paikoin yleisön edustajien nimet vaihtelivat näytöllä paikkaansa, kun uusia seuraajia liittyi ja toisia poistui.

Yleisölle mahdollisuus keskusteluun ja onnitteluihin avattiin väitöstilaisuuden virallisen osuuden jälkeen.

– Kollegani yliopistolta pääsivät näin onnittelemaan ja puolisoni myöskin kiittämään kustosta ja vastaväittäjää.

Adrian Braunin (ylhäällä) väitös oli ensimmäinen Suomessa järjestetty etäväitös. Kustos Rauno Sairisen (alhaalla vasemmalla) ja vastaväittäjä Tapio Litmasen (alhaalla oikealla) mukaan väitöstilaisuus taipui verkkoon varsin hyvin.

Yleisöä eri puolilta Eurooppaa

Etäväitös veti hyvin kuulijoita, kaikkiaan yksittäisiä seuraajia oli noin 70. Yleisöä oli Suomen ohella muun muassa Saksasta, Ruotsista, Englannista ja Venäjältä, sillä Lifesize Cloudin virtuaalihuone mahdollisti osallistumisen kaikkialta maailmasta.

– Saksassa ja Venäjän Karjalassa asuvat ystäväni ja sukulaiseni pääsivät nyt osallistumaan väitöstilaisuuteen. Jos se olisi pidetty Joensuussa, he eivät olisi päässeet mukaan, Braun kertoo.

Verkossa pidetty väitöstilaisuus keräsi positiivista palautetta.

– Muilla paikkakunnilla asuvat alan ihmiset kiittivät yliopistoa tällaisesta avautumisesta. Kokemuksemme perusteella etäväitöstilaisuutta voi suositella muillekin väittelijöille. Keskustelu oli toki erilaista, mutta vastasi riittävän hyvin perinteistä luentosalissa pidettävää keskustelua, Sairinen sanoo.

Myös Litmasen mielestä väitöstilaisuus taipui verkkoon varsin hyvin, sillä perusrakenteeltaan se on samanlainen kuin perinteinen väitöstilaisuuskin.

– Virtuaalisissa väitöksissä kustoksen on hyvä ohjeistaa väittelijä ja vastaväittäjä pitämään puheenvuoronsa ytimekkäinä, jotta tilaisuuden vuorovorovaikutteisuus välittyisi paremmin verkon kautta tilaisuutta seuraaville.

Oma konsepti etäväitöksille

Adrian Braunin mielestä etäväitös voisi tulevaisuudessa olla yksi vaihtoehto perinteiselle väitöstilaisuudelle etenkin tilanteissa, joissa paikan päälle on matkustettava pitkiä matkoja. Tällöin myös tieteentekemisen hiilijalanjälkeä pystyttäisiin alentamaan.

–  Kuvitellaan vaikkapa tilannetta, jossa väittelijä asuu Australiassa ja toisi vain yhteen Suomessa pidettävään tilaisuuteen kymmenen ystäväänsä ja perheenjäsentä.

Samaa mieltä ovat myös Rauno Sairinen ja Tapio Litmanen. Etäväitöksille olisi mahdollista rakentaa omanlaisensa protokolla ja tuunata myös virtuaalisen väitösympäristön visuaalista ilmettä.

– Hyvä puoli olisi, että se riisuisi väitöksestä liiallista akateemista rituaalisuutta. Toisaalta tilaisuuden juhlavuus, arvokkuus ja akateemiset perinteet kärsisivät, Litmanen toteaa.

– Ainakin voi suositella väitösten striimausta tulevaisuudessa, ja avata näin tieteen tekemisen keskeisimpiä tapahtumia laajasti yleisölle ja kiinnostuneille kollegoille ympäri maailman, Sairinen jatkaa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta perinteiselle väitöstilaisuudelle kaikkine juhlallisuuksineen on silti edelleen paikansa akateemisessa maailmassa.

– Silloin, kun matkaetäisyydet ovat lyhyet, luentosalissa pidettävä väitöstilaisuus juhlakahveineen ja karonkoineen on perinne, josta tulisi pitää kiinni, Braun sanoo.