Takaisin

Uudet merkkiaineet liittyvät epäedullisiin kardiometabolisiin piirteisiin jo lapsuudessa

Uusien biokemiallisten merkkiaineiden IL-1Ra:n ja irisiinin korkeampi pitoisuus seerumissa on yhteydessä joihinkin kardiometabolisiin riskitekijöihin 12-vuotiailla, osoitti lääketieteen lisensiaatti Satu Sepän väitöstutkimus. Väitöstilaisuus on 7.8.2020 klo 12 alkaen Kuopiossa ja sitä voi seurata myös verkossa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, voidaanko insuliiniherkkyyteen ja matala-asteiseen tulehdukseen liittyviä sytokiineja, IL-1Ra:ta, FGF-21:tä sekä HMW-adiponektiiniä, irisiiniä ja osteokalsiinia, hyödyntää uusina merkkiaineina kardiometabolisen riskin arviossa 12-vuotiailla lapsilla. Lisäksi näiden sytokiinien muutoksia tutkittiin raskauden kestoon nähden pienikokoisena syntyneillä ja pre-eklampsiaraskaudesta syntyneillä lapsilla, koska sekä pieni syntymäkoko että pre-eklampsia-altistus on liitetty suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin aikuisuudessa.

Kardiometabolinen riski koostuu useasta osatekijästä, joita ovat muun muassa poikkeava sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta, kohonnut verenpaine, ylipaino ja lihavuus sekä matala-asteinen tulehdus. Sydän- ja verisuonitaudeille altistava aineenvaihdunnallinen ohjelmoituminen alkaa jo ennen syntymää tai varhaislapsuudessa. Sikiöaikainen kasvun hidastuminen, syntymäpienikokoisuus ja äidin pre-eklampsia on yhdistetty jälkeläisten kohonneeseen metabolisten ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisen riskiin.

Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyy usein insuliiniresistenssi, jossa elimistön herkkyys insuliinille heikkenee. Rasvakudoksen erittämien viestiaineiden, adiposytokiinien, on ehdotettu liittyvän insuliiniresistenssin kehittymiseen, sillä ne muokkaavat insuliinin vaikutusta. Metabolinen stressi valkeassa rasvakudoksessa johtaa sytokiinituotannon ja -erityksen häiriöihin, jotka voivat myötävaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Adiposytokiinien lisäksi tietyt lihaksesta, maksasta ja luusta peräisin olevat sytokiinit on liitetty energiatasapainoon, sokeriaineenvaihduntaan, rasvakudoksen kehittymiseen ja matala-asteiseen tulehdukseen.

Useilla insuliiniherkkyyteen ja matala-asteiseen tulehdukseen liittyvillä sytokiineilla on havaittu aikuisilla yhteys muun muassa insuliiniresistenssiin, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Muutoksia sytokiinitasoissa on havaittu jo vuosia ennen sairauksien kehittymistä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, liittyvätkö sytokiinit IL-1Ra, FGF-21, HMW-adiponektiini, irisiini ja osteokalsiini kardiometabolisiin piirteisiin 12-vuotiailla lapsilla ja ovatko nämä uudet biokemialliset merkkiaineet perinteisiä herkempiä riskiyksilöiden osoittamisessa jo lapsuudessa. Kohonneen riskin varhainen tunnistaminen auttaisi kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien ennaltaehkäisyssä mahdollistamalla varhaisen seurannan ja elintapaneuvonnan kohdentamisen.

Tutkimukseen osallistui 192 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa syntynyttä lasta, joista 70 oli syntynyt raskauden kestoon nähden pienikokoisena, 78 normaalikokoisena ja 44 pre-eklampsiaraskaudesta normaalikokoisena. Lapset olivat tutkimukseen osallistuessaan 12-vuotiaita.

Tulosten mukaan korkeampi seerumin IL-1Ra-pitoisuus liittyi 12-vuotiailla matalampaan insuliiniherkkyyteen, korkeampaan herkän tulehdusmerkkiaineen CRP:n pitoisuuteen, painoindeksiin, vyötärönympäryksen ja pituuden suhdelukuun sekä huonompiin rasva-arvoihin. Seerumin irisiini oli käänteisesti yhteydessä insuliiniherkkyyteen painoindeksistä riippumatta. Yhteydet olivat kuitenkin melko heikkoja. Korkeampi HMW-adiponektiinipitoisuus ennusti korkeampaa HDL-kolesterolitasoa, mutta sen yhteys insuliiniherkkyyteen riippui painoindeksistä.

Tutkittujen merkkiaineiden pitoisuuksissa ei ollut eroa pienikokoisena syntyneiden, pre-eklampsialle altistuneiden ja normaalikokoisena syntyneiden lasten välillä.

Lääketieteen lisensiaatti Satu Sepän väitöskirja Cardiometabolic risk factors in 12-year-old children: the role of insulin sensitivity, low-grade inflammation, birth weight and maternal pre-eclampsia tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Harri Niinikoski Turun yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Raimo Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva:                   

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36511?encoding=UTF-8