Takaisin

Sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes vaativat lisäpanostusta tulevassa sote-​järjestelmässä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, vaikka sairastavuus ja kuolleisuus niihin ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Tyypin 2 diabetes on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, ja sen ilmaantuvuus on lisääntynyt aivan viime vuosiin asti. Tyypin 2 diabeteksen yleistymisen tärkein syy on ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen väestössä.  

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kutsui maaliskuussa asiantuntijoita pyöreään pöytään keskustelemaan sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostamisesta Suomessa. Tavoitteena oli tunnistaa, millaisia ongelmia tämänhetkisessä tilanteessa on ja miten ne voitaisiin ratkaista. Asiantuntijaryhmään kuului jäseniä Diabetesliitosta, Duodecimista, Itä-Suomen yliopistosta, Pieksämäen kaupungista, Sydänliitosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Turun yliopistosta, Turun yliopistollisesta sairaalasta ja UKK-instituutista.    

Ryhmä luovutti suosituksensa ministeri Kiurulle 10. kesäkuuta.

– Vaikka koronapandemia onkin juuri nyt terveydenhoitojärjestelmän ja viestinnän keskiössä, sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes ovat edelleen tärkeimpiä kansansairauksiamme ja iso haaste tulevalle SOTE-järjestelmälle. Nämä Pyöreän pöydän suositukset ovat konkreettisia ehdotuksia näiden haasteiden ratkaisemiseksi, toteaa tutkimusprofessori Pekka Jousilahti THL:stä.   

– Suositukset on tehty monien eri toimijoiden yhteistyönä ja niissä korostetaan yhteistyön merkitystä haasteiden ratkaisuna. On tärkeää, että myös järjestöjen rooli ja monipuolinen toiminta tunnistetaan, toteavat Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka ja Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax.

Tunnistetut ongelmat

  • Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen sekä niiden riskin varhainen tunnistaminen ja riskitekijöiden hoito ei toteudu suositellusti.
  • Elintapaohjaus ja muu lääkkeetön hoito on riittämätöntä.
  • Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen hoitoketjut eivät toimi saumattomasti ja tehokkaasti. Erityisenä ongelmana on operatiivisesti hoidetun sydäninfarkti- tai sepelvaltimotautipotilaan (pallolaajennus/ohitusleikkaus) jatkohoito. Sairauden uusimista estävä elintapa- ja lääkehoito toteutuu puutteellisesti.  
  • Erityisesti perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja ja osaamista sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen hoitoon.
  • Kansallisesti ei ole käytettävissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottamaa terveyshyötyä kuvaavaa laatutietoa ja resurssit valtakunnalliseen riskitekijöiden ja terveyden seurantaan ovat niukat.
  • Sote-lainsäädännöstä puuttuu ehkäisyä ja hoidon tehostamista tukevia elementtejä. Puutteita on myös muissa säädöksissä, rakenteissa ja yhteiskunnalliseen ohjaukseen liittyvissä toimissa.

Keskeisiä ratkaisuja

Asiantuntijaryhmän suositus sisältää monenlaisia ratkaisuehdotuksia valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Keskeisimmät ehdotukset:

  • Terveydenhuollon ammattilaisten riittävä osaaminen varmistetaan kehittämällä perus- ja täydennyskoulutusta. 
  • Perusterveydenhuollossa pitää olla asianmukaiset ohjeet, mittarit ja välineet sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöiden tunnistamiseen ja niistä raportoimiseen. 
  • Pitkäaikaissairaiden ja korkeassa riskissä olevien hoidossa tulee hyödyntää nykyistä enemmän moniammatillista yhteistyötä. 
  • Hoitoketjuja, omahoidon ohjauspolkuja ja hoitosuunnitelmien laatimisen prosesseja selkeytetään.
  • Kuntien tulee tarjota matalan kynnyksen tukea elintapamuutokseen kohonneessa sairastumisriskissä oleville.
  • Hyödynnetään entistä enemmän olemassa olevia digitaalisia palveluja terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa ja potilaiden elintapaohjauksessa. 
  • Varmistetaan, että väestön terveysseurantatutkimusten resurssit ovat riittävät ja että tutkimusten sisältö vastaa sekä kansallisia että alueellisia tarpeita.
  • Sovitaan potilastietojärjestelmiin ja rekistereihin keskeiset tietosisällöt, jotka ovat edellytyksenä kansalliselle terveysseurannalle. Hyödynnetään myös potilaiden itse tuottamaa tietoa. Kannustetaan palveluntuottajia kirjaamisen laadun ja kattavuuden kehittämiseen.

– Sydänkohtausten akuuttihoito on Suomessa huipputasolla. Nyt tarvitaan lisää erikoisosaamista sydänpotilaiden jatkohoitoon ja ohjaukseen, jotta turhia sairauden uusimisvaiheita voitaisiin välttää, sanoo professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta sairaalasta.

– Väestön ikääntyessä sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta sairastavien määrä Suomessa kasvaa, ellei ehkäiseviin toimenpiteisiin panosteta riittävästi. Samoin lisääntyy monisairastavuus. Tähänkin voidaan vaikuttaa sairauksia lisäävien riskitekijöiden ehkäisyllä ja perussairauden hyvällä hoidolla, kertoo professori Tiina Laatikainen THL:stä ja Itä-Suomen yliopistosta.

– Keskeisten kansansairauksien ehkäisy- ja hoitotoimien laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi tarvitaan lisää yhteistyötä selkeiden ja merkityksellisten vaikuttavuusmittareiden määrittämisessä. Alueellisten ja kansallisten tietojärjestelmien rajanpintojen kehittämiselle on lisätarvetta, jotta tehokas ja laadukas datojen yhdistäminen onnistuu kaikilla tasoilla. Myöskin potilaiden itse tuottama tieto täytyy saada osaksi vaikuttavuuden arviointia.  Kaikki nämä toimet yhdessä mahdollistavat ajantasaisen alueellisen ja valtakunnallisen tilannekuvan syntymisen palveluiden kehittämisen tueksi ja siirtymän kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa, toteaa professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. 

Lähde:

Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. Ministeri Kiurun koolle kutsuma Pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä. 

PowerPoint-esitys suosituksista. SlideShare.

Lisätietoja:

Pekka Jousilahti 
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8623
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tiina Laatikainen
professori
THL ja Itä-Suomen yliopisto
puh. 029 524 8936
etunimi.sukunimi@thl.fi

Jaana Lindström
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8635
etunimi.sukunimi@thl.fi