Takaisin

Selvitys: Panostus lasten ja nuorten terveyttä tukevaan ruokaympäristöön toisi merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollossa

Näyttöön perustuvia suosituksia ja käytännönläheisiä toimintamalleja lasten ja nuorten ruokaympäristöön vaikuttamiseksi on saatavilla monille yhteiskunnan toimijoille, mutta hyvinvoinnin edistämiseksi olisi tarpeen ottaa käyttöön nykyistä vahvempia ohjauskeinoja, toteaa lasten ja nuorten ruokaympäristöä ja siihen vaikuttamista kartoittanut selvitys. Ruokaympäristöön investoitu pääoma voidaan saada yhteiskunnassa takaisin jopa lähes seitsemänkertaisena.

VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston poikkitieteellisen tutkimusryhmän 3.4.2020 julkaistussa selvityksessä kartoitettiin suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristön nykytilaa sekä keinoja, joilla ruokaympäristöä on edistetty hallinnon aloilla ja yhteiskunnan eri sektoreilla.

Hankkeessa kehitettiin menetelmät lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen ja ruokaympäristöön kohdistuvien politiikkatoimien kustannusvaikutusten arviointiin. Lisäksi laadittiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla lasten ja nuorten terveyttä tukeva ruokaympäristö olisi mahdollista saavuttaa. Toimenpidekokonaisuuksissa painottuivat ne, joilla voidaan tavoittaa koko väestö, ja joiden vaikuttavuuden kannalta yksilöiden aktiivinen, tietoiseen harkintaan perustuva toiminta on vähemmän olennaista. Selvityksessä todettiin myös, että suomalaisten lasten ja nuorten ravitsemuksesta ja ruokasuhteesta ei nykyisellään ole saatavilla kattavaa ja ajantasaista tietoa.

Ruokaympäristö muovaa ravitsemusta läpi elämän

Ruokaympäristöllä tarkoitetaan kaikkia niitä fyysisiä, sosiokulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia ympäristöjä, mahdollisuuksia ja olosuhteita, jotka vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin ja ravitsemukseen. Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristöön vaikuttavat perhe, varhaiskasvatus, koulu, neuvola, kouluterveydenhuolto, elintarviketeollisuus, ruokapalveluntuottajat, vähittäiskauppa, markkinointi, media ja päättäjät. Kansalaisten ruokaympäristöä voidaan säädellä esimerkiksi verotuksen kautta tai markkinointia ohjaamalla.

Ruokaympäristö muovaa ihmisten makumieltymyksiä, ruokatottumuksia ja suhdetta ruokaan ja syömiseen ensimmäisistä ikävuosista alkaen, ja vaikuttaa siten terveyteen läpi elämän. Epäterveelliset ruokatottumukset altistavat heikolle ravitsemustilalle, ylipainolle ja lihavuudelle sekä elintapasairauksille.

– Erityisen vahingollista tämä on kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille. Aikuiset ovat vastuussa lasten ja nuorten ruokaympäristöstä ja siitä, millaisiin ruokatottumuksiin se ohjaa. Selvityksemme mukaan tietoa ja työvälineitä terveyttä tukevan ruokaympäristön kehittämiseen on, nyt tarvitaan toimia niiden saattamiseksi käytäntöön, toteaa hankkeen vastaava tutkija Eeva Rantala VTT:stä.

Lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen kehitettiin mittaristo sekä toimintamalli, jolla arvioida neuvola- ja kouluterveystarkastusten yhteydessä tietyissä ikäryhmissä olevien lasten ja nuorten ravitsemusta digitaalista työkalua hyödyntäen. Työkalun avulla perheille voidaan tarjota yksilöllistä palautetta ruokatottumuksista ja terveydenhuollossa on helpompi tunnistaa ravitsemusohjausta tarvitsevat. Päättäjiä kerätty seurantatieto tukee tiedolla johtamisessa.

Hankkeessa kehitettyyn terveystaloustieteelliseen laskentamalliin perustuvien arvioiden mukaan lapsuusajan ylipaino ja lihavuus ovat merkittävä syy aikuisuudessa syntyviin terveydenhuollon lisäkustannuksiin.

– Investoinnit ruokaympäristöön voisivat maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ruokaympäristöön kohdistuvilla, terveeseen painonkehitykseen tähtäävillä politiikkatoimilla voidaan saavuttaa terveyshyötyjen ohella merkittäviä säästöjä terveydenhuollon pitkän aikavälin kustannuksissa, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. 

Selvityksen mukaan tällaisiin toimiin investoitu pääoma voidaan saada yhteiskunnassa takaisin jopa lähes seitsemänkertaisena.

Lisätietoja:

Lasten ja nuorten ruokaympäristön nykytila sekä toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen:
Tutkija Eeva Rantala, VTT, p. 040 673 2107, eeva.rantala(at)vtt.fi

Digitaalinen työkalu ja toimintamalli lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen:

Lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 770 7329, timo.lakka(at)uef.fi

Ruokaympäristöön kohdistuvien politiikkatoimien kustannusvaikutusten arviointi:

Lääketaloustieteen professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2600, janne.martikainen(at)uef.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. ”Houkutusten maailmasta lasten terveelliseen ruokaympäristöön ─ puhtia poikkihallinnollisuudesta (TERRA)” -hankkeen tehtävänä oli selvittää, millainen on suomalaisten lasten ja nuorten tämänhetkinen ruokaympäristö, miten lasten ja nuorten ravitsemusta ja ruokaympäristöön kohdistuvien politiikkatoimien kustannusvaikutuksia voitaisiin arvioida, ja millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin ruokaympäristön kehittämiseksi.

Raportti: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi

Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa

Policy Brief: Tulevaisuuden säästöt tehdään nyt: huomio lasten ja nuorten ruokaympäristöön

Maa- ja metsätalousministeriö /Sosiaali- ja terveysministeriö / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 3.4.2020. Tiedote 215/2020