Takaisin

Käyttämäsi lääke voi päätyä luontoon

Tiesitkö, että käyttämäsi lääke voi päätyä ympäristöön ja vaikuttaa vielä sielläkin? Suomalaiset ovat syystäkin huolissaan lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

Viime syksynä tehdyssä kyselyssä 70 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan lääkkeiden mahdollisista ympäristövaikutuksista. Vielä useampi oli sitä mieltä, että niistä on liian vähän tietoa saatavilla. – Vihreämpi lääkepolitiikka lähtee juuri tietoisuuden lisäämisestä. Tulevaisuudessa lääkkeiden ympäristövaikutuksia ehkä vertaillaan samaan tapaan kuin tuotteiden hiilijalanjälkiä, toteaa nuorempi tutkija Lasse Alajärvi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa monitieteisessä SUDDEN-hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alajärvi tutkii hankkeessa kuluttajien ja lääkealan ammattilaisten näkökulmia ympäristöystävällisempään lääkepolitiikkaan.

Fimea selvittää suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä joka toinen vuosi Lääkebarometri-kyselyllä. Viimeksi mukaan otettiin myös lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyviä kysymyksiä, joita tutkijat analysoivat parhaillaan.

Monet suomalaiset palauttavat käyttämättä jääneet lääkkeet tunnollisesti apteekkiin hävitettäviksi.

Tavallinen lääkkeiden käyttäjä on suurin lääkepäästöjen lähde

Väestön ikääntyessä ja lääkkeiden käytön kasvaessa lisääntyy myös lääkejäämien määrä luonnossa. Ihmisille tarkoitettuja lääkeaineita päätyy ympäristöön ennen kaikkea niiden normaalin, asianmukaisen käytön kautta. Lääkeaineita huuhtoutuu jätevesiin sekä vessa- että suihkukäynneillä. Pieni osa lääkepäästöistä syntyy lääkkeiden vääränlaisesta hävittämisestä ja ainakin Euroopassa vain pari prosenttia lääketeollisuudesta.

– Kyselymme perusteella kuluttajilla on paljolti päinvastaiset mielikuvat. Kuvitellaan, että lääkepäästöt aiheutuvat lähinnä teollisuudesta eikä omalla lääkkeiden käytöllä ole niin paljon vaikutusta. Tavallinen lääkkeiden käyttäjä kotona, sairaalassa tai hoitolaitoksessa on kuitenkin suurin lääkepäästöjen lähde.

Eikö lääkkeitä saada poistettua vedestä jätevedenpuhdistamolla? – Itse asiassa yllättävän harva lääkeaine jää puhdistamolle – monet kulkeutuvat jopa sellaisenaan vesistöihin. Perinteistä jätevedenpuhdistustekniikkaa ei ole suunniteltu lääkemolekyylien poistoon.

– Lääkkeet on suunniteltu vaikuttamaan elimistössä jo pieninä pitoisuuksina, niiltä vaaditaan myös säilyvyyttä ja niiden vaikuttavat ominaisuudet voivat säilyä vielä niiden päädyttyä luontoon. Myös niiden muuntumistuotteilla voi olla ympäristövaikutuksia, jotka tunnetaan vielä huonosti. Ihmislääkkeiden lisäksi lääkepäästöjä syntyy myös eläinlääkinnästä, Alajärvi toteaa.

Suun kautta otettavista eri lääkkeistä arviolta 30–90 prosenttia jatkaa elimistöstä matkaansa ympäristöön biologisesti aktiivisina yhdisteinä, jotka voivat vaikuttaa kasveihin tai eläimiin.

Kipulääke tappoi korppikotkat – kaloille tahatonta hormonihoitoa

Pysäyttävä esimerkki lääkeaineiden ympäristövaikutuksista oli korppikotkien kuoleminen lähes sukupuuttoon Intian niemimaalla 1990-luvulla. Karjan lääkintään käytetty tulehduskipulääke diklofenaakki, jolle korppikotkat altistuivat raatoja syödessään, osoittautui niille myrkylliseksi. Suomalaisille diklofenaakki on tuttu muun muassa kipugeeleistä.

Euroopassa vesistössä tai maaperässä on havaittu muun muassa särkylääkkeiden, mikrobilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja ehkäisyvalmisteiden jäämiä. Mikrobilääkkeiden päätyminen ympäristöön voi edistää antibiootille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä. Mieliala- ja hormonilääkkeille altistumisen on puolestaan havaittu vaikuttavan esimerkiksi kalojen käyttäytymiseen ja lisääntymiseen. Viime kädessä myös ihmiset voivat altistua ympäristön lääkejäämille ravinnon ja juomaveden kautta.

Lasse Alajärvi esitteli viime vuonna käynnistynyttä SUDDEN-hanketta myös Tutkijoiden yössä Kuopiossa.

Uusilta lääkkeiltä edellytetään nykyisin ympäristöriskien selvitystä, mutta havaitut riskit eivät ole este myyntiluvalle. – Tärkeintä on edelleen sairauden hoito ja lääkkeen turvallisuus käyttäjälle. Tulevaisuudessa kuluttajakin voi vertailla lääkkeitä myös ympäristöriskin perusteella, kun Suomessa otetaan käyttöön lääkkeiden ympäristöluokittelujärjestelmä.

Alajärven mukaan luokittelun toteutus on vielä auki, mutta siitä saattaisi tulla lääkeyrityksille hiilineutraaliuteen pyrkimisen kaltainen kilpailukeino. Lääkekehityksessä voisi olla alusta asti ympäristöriskien minimointi mielessä.

SUDDEN-hankkeessa tutkitaan myös, miten voidaan parantaa lääkkeiden pakkausmateriaalien kierrätystä ja lääkejäämien poistamista jätevesistä. Kierrätyksen kannalta ongelmallisia ovat erityisesti läpipainopakkaukset, jotka joutuvat nykyisin sekajätteeseen, koska niistä ei voi erotella muovia ja alumiinia.

Kyselyn perusteella käyttämättä jääneet lääkkeet eivät Suomessa useinkaan päädy viemärin tai sekajätteiden kautta luontoa kuormittamaan, vaan asianmukaisesti apteekin palautuspisteeseen. – Tässä olemme mallikansalaisia, Alajärvi kiittelee.

Hän tähdentää, ettei tarpeellisia lääkkeitä kannata ympäristön vuoksi jättää ottamatta, mutta lääkejätteen syntymistä voi välttää esimerkiksi suosimalla pieniä aloituspakkauksia. – Turhaa lääkkeiden käyttöä on tietenkin syytä välttää, esimerkiksi kipuun suositellaan lääkkeettömiäkin hoitoja. Elämäntavoilla voi myös ehkäistä monien lääkkeiden tarvetta.

Lue lisää SUDDEN-hankkeesta: https://sudden.fi/

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Raija Törrönen