Takaisin

Kansainvälisyyden kokemuksia opetusharjoitteluun

Tulliportin normaalikoulun kaksi neljättä luokkaa toteutti keväällä kansainvälisen projektin englanniksi. Mukana heillä oli ikätovereita Espanjasta ja Puolasta. Korona tosin sotki osin suunnitelmia, mutta samalla oppilaat omaksuivat etätyöskentelyn tärkeitä taitoja opettajaharjoittelijoiden ohjaamina. Kansainvälinen eTwinning-verkosto toimi projektille hyvänä alustana.

eTwinning on verkkopohjainen hanke eurooppalaisten koulujen yhteistyön tiivistämiseksi ja verkossa tapahtuvan opetuksen kehittämiseksi. Se tarjoaa kouluille yhtenäisen verkkoalustan ja oppimisympäristön yhteistyön tekemiseen sekä projektien toteuttamiseen.  

– Osallistuimme kolmen norssin opettajan voimin joulukuussa eTwinning-seminaariin, jonka tarkoituksena oli tutustua tarkemmin verkoston mahdollisuuksiin ja etsiä yhteistyökumppaneita, kertaa lehtori Merja Kukkonen.

Seminaarissa norssilaiset tutustuivat puolalaisiin ja espanjalaisiin kollegoihin, jotka opettivat kotimaissaan saman ikäisiä lapsia. Yhteiset aiheet löytyivätkin saman tien.

– Espanjasta ehdotettiin, että oppilaat tutustuisivat yhteisessä projektissa kotimaansa uhanalaisiin eläimiin, ja esittelisivät ne sitten muille englanniksi. Tartuimme tähän kollegani Juha Paavilaisen kanssa mielellämme, ja samalla saimme projektiin mukaan syventävän vaiheen opettajaharjoittelijat.

Alusta kotikansainvälisyyteen

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut pilotoivat eTwinningin käyttöä osana opetusharjoitteluita.

– Käsittääkseni muiden yliopistojen opetusharjoitteluissa ei eTwinningiä vielä käytetä. Opetushallitus suosittaa, että opettajaharjoittelijoille annetaan tietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista, ja eTwinning on ollut tässä loistava alusta. Samalla tieto sen ominaisuuksista leviää nuorten opettajien avulla kouluihin, Kukkonen kertoo.

eTwinningin avulla on helppo harjoittaa kotikansainvälisyyttä, sillä verkostoon kuuluu noin 800 000 eurooppalaista opettajaa.

– Toiveena on, että jatkossa jokainen Itä-Suomen yliopistosta valmistunut opettaja olisi päässyt harjoittelunsa aikana osallistumaan vastaavaan kansainväliseen projektiin. Silloin kun verkostosta saa henkilökohtaisen kokemuksen, lähtee se helpommin mukaan työelämäänkin.

Uusia taitoja jokaiselle

Neljännen vuosikurssin luokanopettajaopiskelija Sonja Penttala kertoo, että projekti oli kaikkiaan positiivinen yllätys – sekä opettajille, oppilaille että opettajaopiskelijoille.

– Projektissa oppilaat jaettiin pienryhmiin, jotka valitsivat tutkittavakseen yhden kotimaisen uhanalaisen eläimen. Sitten oppilaat saivat päättää ryhmän sisäisesti, millaisissa rooleissa he siinä toimivat. Ryhmissä oli esimerkiksi kääntäjiä, kuvittajia, tiedon etsijöitä ja päätoimittajia.

Koska korona-aika pakotti tekemään kaiken etätyöskentelynä, opittiin siinä sivussa teknisiä taitoja, kuten sähköisten alustojen toimintaa, näytön jakamista ja kuvien käsittelyä.

– Siinä missä oppilaiden tietämys ja tiimityöskentelytaidot lisääntyivät, opimme me harjoittelijatkin paljon uusia asioita etenkin tekniikasta.

Oppilailta tuli projektista hyvää palautetta, ja he reflektoivat omaa oppimistaan projektin jälkeen.

– Materiaalit tuotettiin sekä suomeksi että englanniksi. Koska espanjalaisilla ja puolalaisilla ei englannin kielen opiskelu ole tuossa iässä vielä yhtä pitkällä kuin meillä, ottivat oppilaat sen huomioon käyttämällä yksinkertaista kieltä ja lauserakenteita.

Myös kieltenopettajat olivat projektissa mukana ja auttoivat etäyhteyksin kielen tuottamisen kanssa.

– Erityisesti englannin kielen lehtori Hilkka Koivistoinen on ollut tässä projektissa tärkeässä roolissa kielituen lisäksikin, kiittelee Kukkonen.

Motivoivaa työskentelyä

Toinen osuus projektista liittyi hyvinvointiin.

– Halusimme osaltamme tuoda korona-ajan keskelle iloa ja hyvinvointia. Niinpä järjestimme projektin hyvinvointipäivässä työpajoja, joissa oppilaat saivat muun muassa koota hyviä uutisia Suomesta uutislähetyksen muodossa. Lisäksi osa oppilaista piirsi itsestään kuvan ja kertoi englanniksi, mikä heille tuo iloa ja mistä he tykkäävät. Myös erilaisten videoiden tuottaminen oli mahdollista, kertaa englannin kielen opettajaksi valmistuva Viljami Viskari.

Työpajoja vetivät opettajaharjoittelijat, ja ohjaavat lehtorit kiersivät etäyhteyksien päässä kuuntelemassa työn etenemistä.

– Kaikki tekstit tuotettiin englanniksi, mutta harjoittelimme perusfraaseja myös puolaksi ja espanjaksi. Näin saimme mukaan kielten moninaisuutta ja tajua. Samalla halusimme myös viedä eteenpäin tietoutta suomen kielestä, mikä näkyi osassa tuotetuista materiaaleista.

Viskari kertoo, että eTwinning oli alustana helppokäyttöinen.

– Olemme luennoilla puhuneet siitä paljon, mutta nyt saimme käytännön esimerkin siitä, miten alusta toimii ja miten sitä voi käyttää tulevassa työssä. Parasta on, että alustalla voi toteuttaa joko aivan pienen projektin tai sitten laajentaa yhteistyötä ja rakentaa sinne suuren ja pitkäkestoisenkin projektin.

Penttala lisää, että oppilaiden motivaatiota tuntui kasvattavan etenkin se, että heidän tuotoksensa oikeasti menivät luettavaksi ikätovereille ulkomaille eikä pelkästään omalle opettajalle.

Tavoitteet toteutuivat

Merja Kukkosen mukaan projektissa toteutuivat eTwinningin tavoitteet.

– Huomasimme, että yhdessä työskentely on näppärää, vaikka emme olekaan fyysisesti samassa tilassa. Alusta on kuin suuri, globaali luokkahuone, jossa luokkakaverit ovat kansainvälisiä.

eTwinning on myös kustannustehokas: kansainvälisyys toteutuu ilman matkustamista.

– Vaikka korona hidasti projektimme toteutumista, ja pääsemme tarkastelemaan sen tuloksia varsinaisesti vasta syksyllä, oli tämä etäkokemuksenakin antoisa. Ihailen opettajaharjoittelijoiden kekseliäisyyttä sekä oppilaiden saamia elämyksiä. Oppilaat tukivat toinen toistaan ja antoivat toisilleen ratkaisuehdotuksia aina kun joku niitä kaipasi.

Projektissa toteutuivat myös opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet.

– Tämä oli laaja-alaisen osaamisen kehittymistä parhaimmillaan. Oppilaat etsivät itsenäisesti tietoa, käsittelivät sitä, oppivat kognitiivisia sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Lisäksi kielitaito petraantui, ja suvaitsevaisuuttakin tuli lisää. Myös ryhmätyöskentelytaidot harjaantuivat, summaa Kukkonen.

– Kaiken kaikkiaan tämä oli oppimiskokemus meille kaikille.

eTwinning tarjoaa jokaiselle koulussa työskentelevälle mahdollisuuden ja paikan olla yhteydessä toisiinsa, tehdä yhteistyötä, kehittää projekteja ja tuntea olevansa osa yhteistä oppimisympäristöä. eTwinning saa rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta, joka on osa EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmaa. eTwinningiin kuuluu tällä hetkellä yli 800 000 opettajaa ja 205 000 koulua.