Takaisin

Ilmastonmuutos tuo meillekin terveysuhkia

Ilmastonmuutos voi tehdä lööppien tappohelteistä totta. Joudumme miettimään muitakin riskejä uusiksi sekä luonnossa, kadulla että kotona.

Helteen aiheuttamat terveyshaitat, vesiepidemiat, eläinvälitteiset infektiotaudit, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat – siinä suomalaisille ilmastonmuutoksesta koituvien terveysriskien kärkiviisikko. – Näitä pidetään keskeisinä riskeinä, koska ne vaikuttavat moniin, joidenkin seuraukset voivat olla yksilötasolla jopa henkeä uhkaavia tai niiden vaatimat sopeutumistoimet maksavat paljon, professori Timo Lanki toteaa.

Timo Lanki

Suomen sää- ja ilmastoriskeistä julkaistiin arvio SIETO-hankkeessa, jossa Lanki oli terveysvaikutusten asiantuntijana. Hän toimii ympäristöepidemiologian ja riskinarvioinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa sekä johtavana tutkijana THL:n ympäristöterveyden yksikössä.

Suomalaiset ovat herkempiä helteiden haitoille

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilat kohoavat Suomessa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. – Pidentyviin ja voimistuviin helleaaltoihin liittyy entistä suurempi terveysriski erityisesti ikääntyneille ja kroonisesti sairaille, Lanki kertoo.

Esimerkiksi vuoden 2003 helleaalto aiheutti yli 200 ja vuoden 2010 helleaalto yli 300 ylimääräistä kuolemaa Suomessa. Yli 75-vuotiaiden kuolleisuus kasvoi 21 prosenttia. Kuolleisuus muun muassa sydän- ja aivoverisuonisairauksiin, hengityselinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin kasvoi. Uutta tietoa helteiden vaikutuksista, helteille herkistä väestöryhmistä ja sopeutumiskeinoista on luvassa Langin koordinoimasta, Suomen Akatemian rahoittamasta HEATCLIM-hankkeesta, joka käynnistyi vuoden alussa.

Langin mukaan Suomesta puuttuvat vielä systemaattiset suunnitelmat erityisesti riskiryhmien terveyden turvaamiseksi helteillä. – Meillä helteen haitat kuitenkin näkyvät alhaisemmissa lämpötiloissa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, missä korkeisiin lämpötiloihin on totuttu.

– Rakennusten sisälämpötilojen hallinta on helteisiin varautumisessa keskeistä, mutta jäähdyttävä ilmastointi lisää myös kasvihuonekaasupäästöjä. On hyödynnettävä passiivisetkin jäähdytyskeinot ja lisättävä väestön tietoisuutta ja vastuunottoa omasta ja muiden hyvinvoinnista helteillä.

Vesiepidemioita, tartuntatauteja ja liukastumisia

Sademäärien kasvu, rankkasateiden ja joidenkin tulvatyyppien yleistyminen sekä entistä leudommat talvet heikentävät vedenlaatua ja kasvattavat vesivälitteisten epidemioiden riskiä. Myös rakennukset altistuvat enemmän kosteudelle ympäri vuoden, ja kosteusvaurioihin liittyvä oireilu voi lisääntyä. – Ilmastonmuutoksen terveysriskeihin varautuminen ei olekaan pelkästään terveyssektorin, vaan koko yhteiskunnan asia, ja toimenpiteet ulottuvat vesihuollosta aina rakentamismääräysten päivittämiseen, Lanki toteaa.

Pintavesien lämmetessä sinilevämyrkytykset voivat yleistyä. Lämpenemisen myötä Itämereen tekee lisäksi tuloaan panssarisiimalevä, jonka tuottamaa hermomyrkkyä voi kertyä kaloihin ja äyriäisiin.

Ilmastonmuutos edistää osaltaan eläinvälitteisten tartuntatautien leviämistä. Esimerkiksi hyttysten välittämät trooppiset kuumetaudit, denguekuume ja chikungunya, ovat tulleet Eurooppaan 2000-luvulla. – Suomeen ne eivät vielä lähitulevaisuudessa leviä, mutta matkaillessa riski on syytä tiedostaa.

Lievempi hyttysvälitteinen Pogostan tauti tuli Suomeen jo 70-luvulla. Entistä valppaampi kannattaa olla punkkien varalta, sillä Lymen borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittävää puutiaista tavataan yhä laajemmalti ja se voi tartuttaa entistä pitemmälle syksyyn. Tautitapausten määrä onkin kasvanut. Puutiaisaivotulehdukseen on ilmainen rokote riskialueilla asuville, ja sen piiriin otetaan uusia alueita tilanteen muuttuessa.

Myös myyräkuumeen ja jänisruton esiintyvyys voi muuttua ja koiraeläinten loistauti, myyräekinokokki, saattaa tulla Suomeen. Kasvikunnassa muutokset voivat näkyä muun muassa siitepölykauden pitenemisenä ja uusien allergiaa aiheuttavien lajien, kuten marunatuoksukin leviämisenä Suomeen.

Liukkaita talvikelejä on odotettavissa entistä enemmän, mikä voi lisätä liukastumistapaturmien määrää.  – Se ei ehkä kuulosta suurelta uhalta, mutta liukastumistapaturmien vuoksi hoidetaan joka talvi kymmeniä tuhansia potilaita ja niistä koituu suuret taloudelliset haitat erityisesti työikäisten sairauspoissaolojen kautta.

Jalankulkuväylien talvikunnossapitoon kohdistuu paineita, mutta kansalaisten toivotaan itsekin satsaavan pystyssä pysymiseen. Liukkaiden kelien tiedotuskampanjat ja kännykkään tilattavat liukkausvaroitukset ovatkin jo monille tuttuja – toivottavasti tulevaisuudessa yhä useampi myös hankkii kenkiin liukuesteet.

Lanki tähdentää, ettei Suomessa nähdä ilmastomuutoksen pahimpia terveysuhkia, kuten vesi- ja ruokapulaa ja vaarallisimpia tauteja. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei myöskään voida täysin erottaa muista tekijöistä, kuten väestönkasvusta ja luonnonvarojen ehtymisestä. – Vastuu ilmastotoimista ja maapallon pitämisestä elinkelpoisena koskee silti myös meitä.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Raija Törrönen