Takaisin

Huippututkijat kehittävät nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta kehittää Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa koronavirusta vastaan rokotetta, jossa hyödynnetään Kuopiossa kehitettyä geeninsiirtoteknologiaa. Professori Kalle Sakselan ja akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa kehitettävän rokotteen tehoa päästään testaamaan ehkä jo syksyllä.

Seppo Ylä-Herttuala

Nopean etenemisen mahdollistaa se, että tutkijoilla on rokotteen vaatima teknologia jo valmiina. Sakselan tutkimusryhmällä on käytössään COVID-19-viruksen pintaproteiini, jota vastaan elimistö muodostaa immuniteetin. Alitalolla ja Ylä-Herttualalla taas on osaaminen sen viemiseksi elimistöön.

Nenäsumutteena annettavassa rokotteessa käytetään geeninsiirtoteknologiaa, jonka kehittäjänä Ylä-Herttualan tutkimusryhmä A.I. Virtanen -instituutissa on kansainvälinen uranuurtaja. Rokote perustuu turvalliseen adenoviruskuljettimeen, johon kiinnitetään koronaviruksen pintaproteiinia. Sen annosteleminen sumutteena nenään ja ylänieluun käynnistää vasta-aineiden muodostumisen COVID-19-virusta vastaan.

Ylä-Herttualan mukaan rokotekehitystä helpottaa se, että COVID-19-viruksen pinnalla on runsaasti vain yhtä proteiinia, jota vastaan vasta-aineet syntyvät. Rokotteeseen tarvitaan koronaviruksesta vain tätä proteiinia eikä itse virusta. Monissa muissa rokotteissa käytetään tautia aiheuttavaa virusta heikennettynä tai muokattuna.

– Vastaavanlaisia geeninsiirtoon perustuvia rokotteita on kehitetty SARS- ja MERS-viruksiin lupaavin tuloksin.

Nopeasta kehitystyöstä huolimatta kotimaista koronarokotetta ei Ylä-Herttualan mukaan ole mahdollista saada laajaan käyttöön vielä tänä vuonna, sillä rokotteen teho ja turvallisuus on osoitettava asianmukaisesti. – Voimme kuitenkin edetä kliiniseen testaukseen nopeasti, ehkä jo syksyllä.

Poikkeusluvalla uuden rokotteen hyväksymisprosessia on mahdollista lyhentää. Ylä-Herttuala uskookin, että nenäsumutteena annettava rokote voisi ehtiä käyttöön epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon.

Tutkijaryhmä korostaa, ettei pyri rokotekehityksellään kilpailemaan kansainvälisten lääkeyritysten kanssa. Sen sijaan sillä voitaisiin osaltaan turvata kotimaista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Tutkijoiden toiveena on myös, että koronarokotetta kehitettäisiin ja rahoitettaisiin Suomessa koordinoidusti. – Keskittämällä rajalliset resurssit järkevästi isoon yhteiseen hankkeeseen voidaan saada paljon aikaan, Ylä-Herttuala toteaa.

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti, p. 040 355 2075, seppo.ylaherttuala(at)uef.fi