Bibliometrisiä indikaattoreita

Löydät alla kuvattuja indikaattoreita esimerkiksi seuraavista tietokannoista:

• Web of Science (mm. Author Search, Journal Citation Reports)
• Scopus (View Citation Overview)
• Scimago Journal & Country Rank
• SciVal

Julkaistujen artikkelien määrä

Lasketaan useimmiten tekijäkohtaisesti, toisinaan myös oppiaine-, ainelaitos- tai organisaatiokohtaisesti. Analyysi on helpoimmin tehtävissä tekijä- ja organisaatiokohtaisesti, koska näiden julkaisumäärät saadaan bibliometrisistä tietokannoista suoraan. Apuna voidaan käyttää myös oman organisaation julkaisurekisteriä (SoleCRIS) sekä JUULI-julkaisutietoportaalia.

Siteerausten määrä

Lasketaan usein niin, että tekijän viittaukset omiin artikkeleihin eli autositaatiot on poistettu.
Viittausten määrät löydät esim. Scopus (Author Search -> Aktivoi kuvake tutkijan nimen edessä -> View Citation Overview) ja Web of Science (Author Search -> Hae tutkijan nimellä -> Create Citation Report) -tietokannoista.

Viittauksia löytyy myös Google Scholarista. Sen viittaustiedot sisältävät paljon mm.  suomeksi julkaistua, kirjoja, opinnäytetöitä, myös ei-tieteellisiä viittauksia, joten viittausmäärät ovat yleensä suurempia kuin WoS:n ja Scopuksen.

h-indeksi

H-indeksin kehitti fyysikko Jorge Hirsch vuonna 2005 teoreettisten fyysikoiden tuottavuuden arviointiin. Indeksin käyttö on vähitellen laajentunut muillekin tieteenaloille. 
Kun järjestetään henkilön julkaisut siteerausten määrän mukaan alenevaan järjestykseen ja katsotaan listalta sen julkaisun järjestysnumero, joka on saanut vähintään järjestysnumeron verran siteerauksia, on tämä järjestysnumero henkilön h-indeksi. Jos henkilön h-indeksi on esimerkiksi 5, se tarkoittaa sitä, että hänellä on viisi julkaisua, joista jokaista on siteerattu vähintään viisi kertaa. h-Indeksissä yhdistyy siis julkaisujen määrä siteerausten määrään. Tavoitteena on ottaa huomioon sekä tutkijan koko urakehitys että julkaisujen merkittävyys. Mitä nopeammin tutkija saa h-indeksiään kasvatettua, sitä ”vaikuttavampi” hän on. Kääntäen, jos nuoremmalla ja varttuneemmalla tutkijalla on sama h-indeksi, on nuorempi varttunutta ”menestyneempi” tai ”vaikuttavampi.”
Eri tietokannat (Scopus, Web of Science, Google Scholar / Publish or perish) antavat erilaisen h-indeksin arvoa johtuen erilaisesta julkaisujen kattavuudesta. 
- Web of Science
- Scopus tutorials: author search, author details 
- Google Scholar/Publish or Perish

Impact factor

Tunnetaan myös ainakin nimillä impaktitekijä, impaktiluku, viittaustekijä ja viittauskerroin. Tieteelliselle lehdelle laskettava indikaattori, joka suhteuttaa artikkelien saamien siteerausten määrän julkaistujen artikkelien määrään. Lasketaan aina koko lehdelle, ei koskaan yksittäisille artikkeleille eikä kirjoittajille. Impact factor esimerkiksi vuodelle 2016 saadaan niin, että ensin lasketaan yhteen lehdessä julkaistujen artikkelien saamien siteerausten määrä kahtena edeltävänä vuonna (2015+2014) ja tämä summa jaetaan lehdessä samana ajanjaksona julkaistujen artikkelien määrällä. Jos jonkin lehden Impact factor on esimerkiksi 3.7, tarkoittaa tämä siis sitä, että jokaista kyseisessä lehdessä julkaistua artikkelia on siteerattu keskimäärin 3.7 kertaa Impact factor –vuotta edeltäneiden kahden vuoden aikana.

IF on keskiarvo viittauksista, joiden jakauma on vino, koska vain osaan lehden kaikista artikkeleista viitataan tai erittäin pieneen osaan viitataan paljon. Myös pienen IF:n lehdissä julkaistaan artikkeleita, joihin viitataan paljon, ja myös korkean IF:n lehdissä julkaistaan artikkeleita, joihin ei viitata ollenkaan.

Web of Science –tietokantaan perustuva InCites Journal Citation Reports (JCR) sisältää muun muassa lehtien viittaustietoja ja impaktilukuja. Se julkaistaan kerran vuodessa, yleensä kesäkuussa.

Näin löydät Impact Factor -luvun.

Immediacy index

Yleensä lehdelle laskettava indikaattori, joka ilmoittaa, kuinka monta kertaa artikkelia on keskimäärin siteerattu sen julkaisuvuonna. Mitä korkeampi Immediacy index, sitä nopeammin artikkeli on saanut siteerauksia. Lehden Immediacy Index -arvon löydät esim. Journal Citation Reports -tietokannasta (Select Journals -> Klikkaa lehden nimeä -> Key Indicators).

Eigenfactor score

Kuvaa lehtien ja siteerausten verkottuneisuutta. Laskennassa otetaan huomioon artikkelien saama kokonaissiteerausmäärä viiden edellisen vuoden ajalta sekä yksittäiset siteeratuimmat lehdet. Lisätietoja tästä, valitse palvelun pääsivulta "Eigenfactor Metrics".

SCImago journal rank (SJR)

Google PageRank –algoritmiin perustuva tieteellisen lehden vaikuttavuuden indikaattori. Lasketaan hieman samaan tapaan kuin Impact factor. Siteeraukset saavat kuitenkin aluksi lehden aihealueen ja ”arvovallan” mukaiset painoarvot. Siteerausten määrä otetaan huomioon vain yhdeltä vuodelta, ja tämä suhteutetaan lehdessä kolmena edeltävänä vuonna julkaistujen artikkelien määrään. Siteerausten painotuksella pyritään normalisoimaan SJR-arvot. Tavoitteena on ehkäistä tiettyjen alojen ”ansiotonta arvonnousua”, joka tapahtuu helposti vain Impact factor -arvoja käytettäessä. Lisätietoja tästä, valitse Journal Rankings -> Hae lehden nimellä -> SJR-arvon löydät kaaviosta.

Source Normalized Impact per Paper (SNIP)

Lehden saamien siteerausten määrään perustuva indikaattori, jonka tavoitteena on parantaa eri tieteenalojen vertailukelpoisuutta. Yksittäisen lehden saamat siteeraukset suhteutetaan kyseisen lehden tieteenalan kokonaissiteerausmäärään hieman samaan tapaan kuin SJR-indikaattorissa. Hae lehden SNIP-arvo esim. Scopus-tietokannasta (Sources -> Hae lehteä -> Klikkaa lehden nimeä -> Source Details, lisätietoja: Visit Scopus Journal Metrics).